 |
| Kevään ensimmäisiä riistahavaintoja. |
Kevät meni tosi nopsakasti ja ainakin meillä harrastusrintamalla hiljaisesti. Huhtikuussa aloin itsekin heräämään tulevaan harrastuskauteen. Ilmoitin Saagan nimittäin noutajien taipumuskokeeseen, jonne pääsimmekin varasijalta. Koska Jonin vastuulla on ollut noutopuolen hommat, sai hän toimia Saagan ohjaajana myös taippareissa. Lähdimme sinne vähän "lahjattomat treenaa" -asenteella eli tänä keväänä ei juurikaan oltu noutopuolen asioita treenailtu. Paniikissa kävimme viikkoa ennen koetta vetämässä kanijäljen, koska Saagahan oli viimeksi ollut kanijäljellä keväällä 2014. Noutajien taipumuskoehan testaa vastaako noutajan luonne ja käyttöominaisuudet rotumääritelmää. Sen perusteellahan taippareiden pitäisi olla Saagalle ihan helppo nakki.
Labradorinnoutajakerhon järjestämä taipumuskoe oli Kaavilla perjantaina 20.5.2016. Tuomarina oli Vesa Hietikko. Jouduimme hieman odottelemaan kokeen alkamista, sillä aamun ryhmä oli jonkun verran aikataulusta myöhässä. Mejä-kokeisiin verrattuna odotteluaika tuntui kuitenkin melkoisen lyhyeltä ja koe pääsi pian alkamaan.
 |
| Joni ja Saaga odottavat kokeen alkamista. Meillä ainakin tunnelma oli rento. |
 |
| Alkupuhuttelussa. |
 |
| Sosiaalinen käyttäytyminen. |
Tuomarin alkupuhuttelun aikana testattiin koirien sosiaalinen käyttäytyminen, minkä kaikki koirat läpäisivät. Sen jälkeen siirryttiin vesityöskentelyyn, jossa heitettiin lokki veteen kaksi kertaa, toisella kerralla laukauksen kera. Saaga ja Joni saivat odottaa vuoroaan tovin, sillä Saaga oli kahdeksasta koirasta toisiksi viimeisenä vuorossa. Saagalla ei ollut sen suorittamisessa mitään ongelmia. Aivan turhaan hermoilin katsomossa...
Vesityön jälkeen oli hakuruutu, jonne oli piilotettu viisi varista ja yksi heitettiin ruutuun laukauksen kera koiran nähden. Tämänkin osion Saaga suoritti ongelmitta, eikä Jonin tarvinnut ohjata koiraa muutoin kuin lähettämällä se hakuun. Sivusta katsottuna Saagan ja Jonin työskentely oli saumatonta ja erittäin helpon näköistä. Saaga näytti siltä, että se tiesi jo valmiiksi missä linnut olivat ja ne ei ollut kuin vain hakea pois. Saagan tarvitsi noutaa neljä lintua kuudesta.
Viimeisenä osiona oli kanijälki eli n. 80 metriä pitkä kanilla vedetty jälki, jonka alku näytetään koiralle ja koiran tulee itsenäisesti mennä jälkeä pitkin kanille ja tuoda kani pois. Tehtävä testaa koiran itseluottamusta ja aloitekykyä. Täytyy myöntää, että myös tämä osio oli Saagalle helppo nakki. Tosin täytyy kyllä myöntää myös se, että kyllä hieman jännitti, tuleeko koira kanin kanssa takaisin, vai tuleeko ollenkaan. Eipä kuitenkaan mennyt kovin kauaa, niin Saagahan tuli kani suussa iloisesti takaisin. Sitten voitiinkin huokaista helpotuksesta: koe oli läpäisty!
 |
| Kanijäljelle menossa... Koe venyi aika myöhälle, aurinkokin alkoi jo painua. |
 |
| Taipumuskokeen läpäisseet koira ja ohjaaja tyytyväisinä. |
Päivän päätteeksi taipumuskokeen läpäisseille annettiin kunniakirjat ja arvostelut. Saagan arvostelu kuului näin:
Sosiaalinen käyttäytyminen: Innokas koira, joka suhtautuu hyvin toisiin koiriin ja ihmisiin.
Uimahalu: Vauhdikas, määrätietoinen veteenmeno, ui hyvin.
Hakuinto: Hyvällä innolla ja vauhdilla hakutyötä tekevä koira.
Noutohalu: Erinomainen noutohalu riistoista.
Riistankäsittely: Syvät, mutta varmat otteet.
Palauttaminen: Suoraviivaisesti ohjaajalle.
Reagointi laukaukseen: Tarkkaavainen.
Itseluottamus ja aloitekyky: Hyvät. Varma jälkityöskentelijä.
Yhteistyö: Hyvä yhteistyö.
Yleisvaikutelma: Erittäin riistaviettinen, työhaluinen koira joka suoriutuu tehtävistä mukavalla tyylillä osoittaen hyviä taipumuksia.
Päivä oli minulle, Jonille ja Saagalle opettavainen ja oikein mukava. Kukaan meistä ei aikaisemmin ollut osallistunut noutajien taipumuskokeeseen. Näimme päivän aikana paljon hyviä ja lupaavia koiria ja niiden ohjaajia. Meidän ryhmässämme oli käyttölinjaisten labradorinnoutajien lisäksi kolme näyttelylinjaista labbista (kaikki saivat kokeen läpi), joiden työskentelyä oli erityisen mukava katsoa. On mukavaa huomata, että myös nämä näyttelylinjaa olevat labbikset voivat hyvin pärjätä käyttöpuolellakin. Koe oli kaiken kaikkiaan erittäin hyvin järjestetty ja pieni aikataulujen venähtäminen ei meidän hyvää mieltämme lannistanut.
 |
| Tuomari Vesa Hietikko ojentaa kunniakirjan ja arvostelun. |
 |
Näin se vaan taas tuli todistettua: jos ei koita, ei voita. Eikun kohti uusia koitoksia! Pian meillä alkaa mejäkausikin, siitä lisää myöhemmin.
- Leena
