Lenkillä Saagan silmin

Laitoin nyt kyllä ihan vitsillä tänne videon meiän lenkiltä. Testasin vaan yhtä kameraa ja tulos on tässä, hehe! :D 

Enjoy!

- Leena

Näyttelykuulumisia ja muuta

Lauantaina käytiin Saagan kanssa Ilomantsin ryhmänäyttelyssä. Labradorien kehä alkoi yhdeksältä, joten matkaan lähdimme jo seitsemän aikaan aamulla. Vaikka kyseisessä ryhmänäyttelyssä oli hieman tilan puutetta, sujuivat järjestelyt (autojen parkkeeraus, koirien häkkien sijoittelu yms.) mielestäni todella hyvin ja joutuisasti, minkä vuoksi näyttelyssä oli mukava käydä. 

Tuomarina oli Tanya Ahlman-Stockmari, joka ei ollut Saagaa ennen tuomaroinut. Tuomarin linja oli selkeä: häntä selvästi miellytti isokokoiset ja rotevat labradorit. Emme odottaneet Saagalta kovin loistokasta menestystä, koska Saaga on aika siropäinen. Typy oli edellisen näyttelyin tavoin kehässä todella miellyttävä esittää: liikkui ja seisoi taas kuin ajatuksen voimalla. 

Laatuarvosteluksi Saaga sai lopulta EH:n ja oli nuorten (narttujen) luokassa kolmas. Eipä niitä siinä luokassa ollutkaan kuin kolme, joten tuloksella ei kauheasti kehuskella. Mielestäni tuomarin päätös oli oikea: olisin luultavasti itsekin sijoittanut koirat samoin, koska toiset kaksi olivat selkeästi rotevampia kuin Saaga. 

Sahviira seisoo. 

Olen todella tyytyväinen Saagan esiintymisestä ja arvostelusta. Tällä kertaa jopa muistin kiinnittää huomiota siihen, ettei Saaga katso liian ylös (ks. ed. näyttelypostaus). Toimenpiteellä oli selkeä ero edelliseen esiintymiseen, ja saipa Saaga kehuja hyvästä kaulastakin. Keskityin myös siihen, etten seiso liian lähellä koiraa, etteivät sen piirteet jää piiloon. Mielestäni onnistuin tässäkin aika hyvin. 

Tässä arvostelu (NUO-EH NUK3):

Feminiininen kokonaisuus. Oikeat rungon mittasuhteet, toivoisin hieman täyteläisemmän kuono-osan ja voimakkaamman alaleuan. Hyvä kaula ja eturinta. Rintakehä saisi olla hieman pidempi. Korkeahko häntä liikkeessä. Hyvä karvapeite. Liikkuu yhdensuuntaisesti edestä. 

Hehe, hienosti kahtelen, jotta seisooko koira oikein... Mutta tästä näkyy hyvin
tuo Saagan pään oikea asento, joka johtuu siitä, että namikäsi on miulla alhaalla.

Kaikenkaikkiaan näyttelystä jäi hyvä mieli. Mielestäni pääasia on, että kaikki sujuu hyvin eikä ota lajia liian vakavasti. Loppujen lopuksi se on tuomari, kuka päättää kuinka mikäkin koira pärjää. Lisäksi meillä ei ole Saagan suhteen suuria odotuksia (siis ei paineita, että pitäisi muotovaliota tai muuta saada), minkä vuoksi koen näyttelyt mukavaksi ja mielenkiintoiseksi harrastukseksi. Saaga on sitäpaitsi niin älyttömän ihana koira esittää, että mielelläänhän tuolla kehässä sen kanssa juoksee.

---

Nyt sitten vähän muita asioita. Joni kävi vähän palauttelemassa Saagalle mieleen noutohommia. Ensimmäisessä harjoituksessa Joni heitteli Saagalle useamman damin metsään, ja käskiSaagaa noutamaan damit vuoron perään Jonin haluamassa järjestyksessä. Tehtävä oli sujunut erittäin hyvin ja koirakin oli oikein motivoitunut ja innoissaan harjoituksesta. Lisäksi kaikki damit palautuivat käteen saakka. 

Toinen harjoitus tapahtui lokilla. Joni heitti lokin (koiran sitä näkemättä) mahdollisimman kauas, jonka jälkeen haki koiran ja laittoi hakuun. Saagalla meni ainakin viisi minuuttia lokin etsinnässä (jonka aikana Joni oli jo miettinyt, että näinköhän lokki jäi metsään), mutta juuri kun Joni oli pyytämässä koiraa takaisin, tuli Saaga ylpeänä lokki suussa takaisin. Tähän onnistuneeseen suoritukseen oli hyvä lopettaa treenit. 

Vesinoutoa viime keväältä. 

En tiedä onko tuo meidän neiti aikuistumassa vai mikä sitä riivaa, mutta nyt viime aikoina se on ollut niin taivaallisen ihana! En sano, etteikö se tavallisesti ole ihana, mutta nyt se on ollut jotenkin ihan luonnottoman kiltti ja on tehnyt pyynnöstä kaikki mitä olemme halunneet. Saagaa voi huoletta pitää irti vaikka pyöräilytiellä, kun tiedän ettei se lähde mihinkään ja antautuu kiinni heti kun haluan. Leikattiin siltä eilen jopa kynnet ilman, että toisen olisi sitä tarvinnut olan takaa pitää paikallaan. Toivottavasti sama meno jatkuu.

Tänään Saagalla alkoi toiset juoksut (ensimmäiset olivat kesäkuun lopulla), joten se voi toki osaltaan selittää koiran käytöstä. 

Mutta tämmöstä höpinää tällä kertaa. Ensi kertaan!
- Leena 

Suunnitelmia vuodelle 2015

Hyvää uutta vuotta kaikille! 

Meillä vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä: istuskeltiin meillä ja syötiin hyvin. Käytiin Saagan kanssa joen rannassa katsomassa kaupungissa ammutut raketit. Ajattelin viettää vuoden vaihteen rauhassa kotona Saagan seurassa, koska en ollut ihan varma miten se suhtautuu raketteihin. Viime vuonna se oli niin pieni, että tuskin älysi mitään. Eipä sillä nyttenkään mitään ongelmaa ollut, hyvinhän tuo illan nukkui. 

Joulukuva Saagasta. Tonttulakki pysyi päässä houkuttimena
olleen piparin avulla.

Joulun alla otettu kuva. Nyt lunta on onneksi jo aika paljon enemmän. 

Nyt kun on saatu vietyä edellinen vuosi kunnialla loppuun, on aika alkaa jo vähän suunnittelemaan tulevaa vuotta treenien, näyttelyiden ja muiden suhteen. 

MEJÄ

Minun osalta Saagan kanssa harrastaminen tulee tänä vuonna pitkälti painottumaan mejän harrastamineen. Se sujui meillä viime vuonna hyvin, mikä innosti jatkamaan lajin parissa. 

Mejän treenaaminen kuumottelee minua jo vähintäänkin yhtä paljon, kuin Jonia sorsan metsästys (eli todella paljon). Katsoin, että Joensuussa ja lähialueilla on kesä-elokuussa ainakin kolmet mejä-kokeet, joihin yritän mahdollisuuksien mukaan päästä Saagan kanssa mukaan. Mikkelissä olisi myös muutamat kokeet, mutta en tiedä onko se jo vähän turhan kaukana.

Jälkien tekeminen ja jäljestäminen aloitetaan keleistä riippuen heti kun mahdollista eli lumien sulattua. Alkuun meinasin, että tehtäisi ihan tavallinen jälki muistin virkistykseksi. Sillä kartoitetaan Saagan tilanne ja sovelletaan sen mukaan jatkotreenit. Luulen, että makauksia joudutaan harjoittelemaan edelleen, koska ainakaan viime kaudella makauksien merkkauksessa ei edetty paljoakaan.

Tavoitteena jäljestämisessä meillä tänä vuonna on siirtyminen VOI-luokkaan, johon Saaga siis tarvitsee vielä toisen ykköstuloksen AVO-luokasta. Tarvittava näyttelytuloskin on jo taskussa. Pidemmällä tähtäimellä katsottuna haaveilen Saagasta jo jälkivaliota, mutta en pidä mitään itsestäänselvyytenä. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu, vai tapahtuuko mitään. Koitetaan nyt ensiksi selvitä AVO-luokasta. 

NÄYTTELYT

Luulen, että näyttelyiden osalta tulee tästä vuodesta vähän hiljaisempi, kuin mitä viime vuosi oli. Olen jo joskus aikaisemmin sanonut, ettei meidän oo tarkotus käydä näyttelyissä. Jotenkin Saagalla kuitenkin on kertynyt jo neljä virallista tulosta, hups. 

Joka tapauksessa meillä on 17.1. Ilomantsissa ryhmänäyttely. Pääsiäisen seutuun olisi Lappeenranta Dog Show, mutta en tiedä käykö meidän suunta sinne vai ei. Lisäksi Lieksassa taisi joskus kesällä olla joku ryhmänäyttely. Saa nyt nähdä. Pitää vähän valita minne mennään, koska koe- ja näyttelymaksut ovat mielestäni aika korkeita. 

Vaikka näyttelyissä ei ehkä paljoa käytäisi, niin silti kyllä harjoitellaan säännöllisesti seisomista ja liikkumista. Nyt meidän pitäisi päästä eroon siitä, että Saaga seisoo kovin lähellä esittäjää. En kuitenkaan usko etäisyyden kasvattamisen olevan ongelma. 

Näyttelyitä silmäillen meillä ei ole erityisiä tavoitteita. Saaga on pärjännyt vaihtelevasti ja ainakin noiden neljän tuloksen perusteella ulkomaiset tuomarit tykkää Saagasta ainakin vielä enemmän, kuin suomalaiset. Näyttelyissä on kuitenkin tosi mukavaa käydä ja aina on mukava saada arvostelu, meni sitten hyvin tai ei niin hyvin. 

NOME

Noutohommathan meillä on pääasiassa Jonin vastuulla. Kuitenkin yhdessä mietitään ja suunnitellaan nekin. Toiveissa tälle vuodelle meillä olisi mahdollisesti noutajien taipumuskokeet suorittaa hyväksytysti läpi. Siihen tähdätään, mutta osallistuminen taippareihin on kuitenkin vielä harkinnan alla. Sekin riippuu pitkälti siitä, miten Saaga etenee.

Nyt talvella painotetaan tottelevaisuusasioita: luoksetulojen ja muiden pohjalta yritetään kehittää luottamusta, kunnioitusta ja yhteistyötä koiran ja ohjaajan välille. Tietenkin noutamista dameilla voi harjoitella talvellakin, mutta uskoisin, että vasta kevään tullen aletaan tositoimiin. Viime vuoden perusteella meidän tulee kehittää nimenomaan tottelevaisuutta ja kunnioitusta. Lisäksi hienosäätää ei voi koskaan liikaa.

Syksyn tullen sorsastuskaudella Saagan käytännön metsästystaidot tietenkin vahvistuvat. Saa nähdä mitä tämän vuoden syksy tuo tullessaan, kun viime syksynä Saaga koki valaistuksen haun suhteen. 

Joni on nyt kiinnostunut muun muassa WT: stä, mutta yritetään nyt ensin saada tavoitteena olevat taipparit läpi tänä vuonna tai sitten seuraavana. Itse olen sitä mieltä, että meidän tämän vuoden päätavoite on saada Saaga noutamaan varmasti ja huolellisesti. Lisäksi malttia on opeteltava, koska Jonin mukaan Saaga ainakin metsällä kuumuu kovin helposti.

Meillä on ollut välillä niin kovia pakkasia, ettei ole viitsitty treenailla suurem-
min. Lenkkeilyyn on kyllä ollut hienoja kelejä.

Vaikka nyt talven ajan on taukoa ollut vähän joka lajista, uskon sen tekevän vain hyvää. Ehkä koirakin saa motivaatiota ja uutta intoa harrastamiseen tauon jälkeen. Muutenkin sen on varmasti hyvä miettiä viime vuoden asioita omassa pikku päässään välillä tekemättä mitään. Nyt kuitenkin pikkuhiljaa lisäillään treeniä sen verran kuin se kelien ja ajan puolesta on mahdollista (miunkin pitäisi välillä muistaa, että miulla tosiaan on muutakin elämää kuin vain koira....). 

Mietin edellä joka lajiin omat tavoitteet ja pohdin myös haasteita ja muita huomioitavia seikkoja joka lajin kohdalla. Tulee kuitenkin muistaa, että Saaga on vielä melko nuori koira ja sen opettamiseen ja yhteistyön kasvattamiseen tarvitaan työtä ja aikaa. Tavoitteita ja määränpäitä on silloin tällöin kuitenkin hyvä asettaa, jotta on jotain mitä tavoitella. Lisäksi tavoitteet tekevät myös treenaamisesta (esim. suunnittelu) paljon helpompaa ja auttaa hahmottamaan omaa ja koiran edistystä. 

Kokeiltiin Saagalla go-pro -tyyppistä kameraa. Kiinnitin
sen valjaisiin, mutta Saagan menohan on niin reipasta,
että myös videosta tuli sen mukainen... Mutta saatiinpahan
 taas vastaan tulevat tien käyttäjät hymyilemään. 

Näihin kuviin ja mietteisiin lopetan tämän novellin kirjottamisen. Katellaan ja nautitaan nyt näistä pakkaskeleistä! 

- Leena