FI JVA!!!

Otsikko kertookin kaiken. Saaga valioitui 8.6.2016 Uimaharjun Koiraklubin järjestämässä mejä-kokeessa Uimaharjussa. Kymmenen asteen kesäkelissä oli hyvä tehdä jäljet, eikä koirillakaan ollut kohtuuttoman kuuma. Ylituomarina kokeessa oli Minna Vornanen ja toisena tuomarina Markku Hassinen, joka arvosteli meidän suorituksemme. Vastaava koetoimitsija oli Piia Hirvonen, joka suoriutui tehtävästään kiitettävästi. Mutta mitäs sitä enempää jaarittelemaan, arvostelu kertoo kaiken olennaisen:

(Jäljen ikä: 21h 55 min)
Jäljestämishalukkuus: 6/6
Jäljestämisvarmuus: 11/12
Työskentelyn etenevyys: 9/10
Lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky sekä tiedottaminen: 9/14
Käyttäytyminen kaadolla: 3/3
Yleisvaikutelma: 5/5

Lähtömakaus tutkitaan ja ohjattuna edetään ensimmäiselle osuudelle. Sopivalla vauhdilla edetään aivan jälkiuran tuntumassa aina ensimmäiselle kulmalle, jossa katkos, veretys loppuun. Koira aloittaa lenkittäen hakea verijäljen jatkoa ja etenee sille erinomaisesti. Toinen osuus jäljestetään aivan jäljen tuntumassa toiselle kulmalle. Kulman takana tekee tarkistuslenkin ja palaa sieltä kolmannelle osuudelle jäljen alkuosalle. Kolmannella osuudella pari tarkistuspyörähdystä ja kolmas kulma tarkasti. Neljännen osuuden puolivälissä käy oikealla tarkistuslenkin ja palaa sieltä jäljelle edeten sitä loppuun veretystä hyväksi käyttäen aina kaadolle asti. Sorkan nappaa suuhunsa iloisena. Makauksista osoittaa kolme ensimmäistä nopeasti nuuhkaisten ja viimeinen mennään ohitse. Hienoa jäljestystä tänään esittänyt koira ohjattiin varmoin ottein. 

Kaikki kokeeseen osallistuneet saivat tuloksen, upeaa!

Valiokaste.

Kyllä vaatteet ihan kastu, jos joku sitä epäilee.
Tähän touhuun viileä keli oli vähän inhottava,
mutta eipä haitannut minuu kyllä yhtään. 

Myö kiitetään ja kuitataan. Erityiskiitokset tuomareille, miun jälkiparille Petrille ja vastaavalle koetoimitsijalle Piialle. Uimaharjun koiraklubin järjestämiin kokeisiin on aina tosi mukavaa tulla. Fiilis on rento ja koe aina hyvin järjestetty. Kiitos! 

Nokipannukahvit ja kaikki. Nam.

Suurimmat kiitokset ansaitsee tietenkin meidän Saaga! Sehän sen suurimman työn on tehnyt. Mutta koska Saaga ei osaa lukea ja ymmärtää miun puheistakin varmaan vain osan, niin se on palkittu jo omilla herkuilla ja rapsutuksilla ja kuningattaren kohtelulla. ;) Enpä olisi kaksi vuotta sitten lajia aloittaessani uskonut, että valiohan tuosta koirasta tulee. Saaga on opettanut minulle mejämatkamme aikana paljon ja olen lajin myötä oppinut lukemaan koiraa entistä paremmin. 

Suorituksen jälkeen odoteltiin. Hieno typynen. 

Nyt rauhotumme hetkeksi ja koitamme palautua tästä. Seuraavaan kertaan siis!

- Leena

ps. Meille kotiutui 5.6.2016 uusi lauman jäsen: Ipohin Zeta Orionis, mutta siitä kirjoitan kokonaan uuden blogitekstin, koska kerrottavaa on paljon.