Nyt korkkasin mejäkauden, koska koirat ovat tosiaan jo oikean aivotoiminnan tarpeessa. Toissapäivänä löysin sen verran sulaa maastoa, että sain tehtyä molemmille koirille jäljet. Saaga meni aika lailla vanhalla rutiinilla, vaikka intoa oli mahottoman paljon.
Poseerausta salpalinjalla ennen jäljestystä. |
Itse jäljestys oli Zetalla aikamoista edestakaisin ramppaamista ja hakemista. Häntä selvästi jännitti kovasti ja oli säikyn oloinen. Vauhtia oli enemmän kuin taitoa. Jäljestystä oli kuitenkin myös hyviä pätkiä. Luulen, että jos jälki olisi ollut pidempi ja vanhempi, olisi vauhtikin saattanut olla rauhallisempi. Makausten merkkaamisesta olen erittäin tyytyväinen; Zeta pysähtyi niitä nuuhkimaan ja maistelikin. Nyt kun keksisin vielä miten saan ylläpidettyä sen, niin hyvä varmasti tulee. Zeta palasi makaukselle, jos jälki ei jatkunutkaan sinne minne hän oli makaukselta lähtenyt. Toisen kulman jälkeen Zeta lähti jälkeä takaisinpäin, joten ohjeistin häntä heti vaihtamaan suuntaa koska en halua antaa koiran mennä paluujälkeä.
Sorkka kiinnostaa. Zeta sai kantaa sorkan autolle. |
Vaikka Zetan suorituksessa oli parantamista (ja myös minun suorituksessa ohjaajana!), olen erittäin tyytyväinen huomioiden että kyseessä oli hänen ensimmäinen jälki. En tiedä yritänkö saada Zetan tänä kesänä mejäkokeeseen vielä vaiko en. Aika näyttää...
Alla siis video. Oli muuten vaikeaa pitää toisessa kädessä kännykkää, toisessa liinaa (siksi kuva ihan pikkusen heiluu). Täytyy sanoa, että muutenkin aika amatöörimäistä ohjausta minulta, mutta harjoitellaan.
Tässä Zetan jäljestysvideo. Pahoittelen huonoa
kuvan laatua, en saanut sitä millään paremmaksi.
kuvan laatua, en saanut sitä millään paremmaksi.
Tästäpä treenikausi taas alkaa. Kesän suunnitelmat ovat koirien osalta vielä vähän auki, mutta siitä ne selkeytyy. Palaillaan taas.
- Leena
Saaga kevätauringossa. |