Ensimmäiset päivät, ja oikeastaan viikotkin, menivät tutustuessa pentuun ja sen tapoihin. Myös Saagalla oli asiassa hieman sulattelemista. Ensi kerran Zetan nähdessään Saaga vältteli sitä ja oli kuin ei huomaisi. Varovasti haistellen alkoi tutustuminen ja kotona Saaga jo uskaltautui leikkimään pennun kanssa. Tosin kyllä Saagasta oli jonkin aikaa havaittavissa "Milloin me palautamme tuon pennun?" -fiilis, mutta nyt koirat ovat jo oikein hyviä ystäviä.
Zeta on ollut alusta saakka leikkisä ja iloinen pentu, niinkuin pennun kuuluukin olla. Se oppii erittäin nopeasti ja on myös innokas oppimaan uutta. Rohkeutta ja itseluottamusta Zetalla on vähän liikaakin välillä, mutta toivon että osaisimme käyttää niitä ominaisuuksia hyödyksi koulutusvaiheessa. Jos Zetaa pitäisi kuvailla lyhyesti, sanoisin että se on aika tiukka täti. Kovasti yrittää komentaa Saagaa ja muitakin vanhempia koiria haukkumalla ja murisemalla (Saaga ei tehnyt tällaista ikinä). Saaga on jo onneksi pikkuhiljaa alkanut sanomaan pennulle kovemmin takaisin, mutta edelleen antaa pennun muun muassa mennä Saagan ruokakupille, ellei kukaan ihminen mene väliin.
Olemme aloittaneet pennun kanssa totuttelemisen erilaisiin paikkoihin ja pintoihin, erilaisiin metsätyyppeihin, autossa matkustamiseen, mökkeilyyn jne. Autossa matkustamisessa Zetalla ei ole ollut ongelmia, mitä nyt välillä haluaisi tulla koiraverkon läpi kontista takapenkille. Mutta pääsääntöisesti matkustaa hyvin. Mökillä luonnollisestikin viihtyy myös. Mikäpäs siellä on kahlaillessa vedessä ja juoksennellessa Saagan kanssa ympäri pihaa. Veteen pentu on alusta asti uskaltautunut, mutta uida hän ei vielä halua. EDIT: Tämän tekstin kirjoittamisen aloittamisen jälkeen, parin päivän päästä, Zeta ui ensimmäistä kertaa oikeasti! Siis niin syvällä, etteivät jalat yltäneet enää pohjaan.
Mökillä tulee uni kyllä hyvin. |
Lisäksi tällä hetkellä minua huolettaa Zetalla oleva paksusuolen tulehdus. On kulma pennulla melko yleinen vaiva ja olen saanut hoito-ohjeet (ruokavalion tilapäinen muutos) tätä varten. Tästä huolimatta sitä koko ajan huolehtii pennun voinnista. Zeta on kuitenkin onneksi ollut pirteä ja reipas oma itsensä, eikä sillä pitäisi olla mitään hätää.
Vaikka välillä näiden riiviöiden kanssa on vähän rankkaakin, on niistä silti enemmän iloa kuin harmia. Etenkin Saagan puolesta olen tyytyväinen, kun sillä on nyt kaveri. Aina sanotaan, että siinä se kaksi koiraa menee missä yksikin. Se pitää kyllä paikkaansa.
Mukavaa kesää kaikille!
- Leena
ps. Saagan mejäilyn osalta sen verran, että osallistuimme heinäkuun alussa jälleen Uimaharjun koiraklubin järjestämään mejäkokeeseen. Sää oli todella helteinen, mutta siitä huolimatta Saaga jäljesti upeasti tuloksen VOI1 43p!
Kaverukset. <3 |
Kynsienleikkuuta. |
Tassuttimet. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti