Viime päivien ohjelmaa

Saagan viimepäivät ovat kuluneet pitkälti metätyshommissa. Melkein joka ilta ne Jonin kanssa käypi metällä tässä meiän lähellä. Ei ne ilman saalista oo onneks nyt viime aikoina takasin tulleet. Ei siis ollenkaan turhia reissuja. Saaga on edelleen toiminut metällä tosi hyvin ja on noutanut myös erittäin haasteellisista paikoista. Yks päivä se vähän testaili Jonia ja juoksenteli sorsa suussa ympäriinsä. No mutta pitää sillä koiralla luonnetta ja omaa tahtoakin olla. ;) 

Meidän noutajahan on nykyään ilmeisesti myös ajokoira. Viime viikonloppuna se Ilomantsissa metällä ollessaan ajoi pupua. Kuten kuvasta näätte, pupu on vasta pieni, mutta hyvä se on pienestä alottaakin... Tilannehan oli aika huvittava kun Saaga ajoi tuon pupusen ihan Jonin jalan juureen, jossa Jonin veli sit vähänniinku vahingossa huitas jalalla. Noh nää on näitä poikien kyseenalaisia metsästystapoja.

Viime viikonlopun tulos Ilomantsista. Huomatkaa
joukossa oleva pupu. 

Tää iso heinäsorsa ammuttiin tästä meiän läheltä joelta.

Saagan luona vieraili yks päivä miun kaverin koira Pinkki. Pinkki on aika (miun mielestä) pieni bichon frise. Saaga kuitenkin onneks aika hyvin lopulta osas leikkii pienen koiran kanssa, vähän toki jouduttiin alussa komentamaan Saagaa rauhoittumaan. Lopulta Pinkki sitten jo komens Saagaa.

Ainut hyvä kuva saatiin kun esitettiin koirille namiapalaa. 

Mie käytin Saagan viime viikolla lonkka- ja kyynärkuvissa Joensuun Eläinklinikalla. Jo eläinlääkäri sanoi, että lonkat tuskin ovat paremmat kuin C, kyynärät onneksi olivat ok. Kennelliitto sit antoikin lonkista lausunnon D/C. Vähän kyllä harmittaa (ja yllätti, Saagan vanhemmilla on kuitenkin A/A & B/B), mutta pääasiahan siinä on, että koiralle ei tuu siitä mitään vaivaa. Nivelrikon merkkejä ei onneksi näkynyt ja myös silmät olivat ok. 

Klinikalla unessa. 

Saagan lonkat. Kuvasta jo huomaa kuinka kulmikkaat nuo
lonkkaluun (?) päät ovat, vaikka niidet pitäis olla pyöreet.
Tää kuva on vähänhuono kun puhelimella otettu vaaleaa
 seinää vasten.

Myö ollaan Saagan kanssa nyt nautittu ihanista syyskeleistä kun aurinko vielä paistaa ja on lämmin. Miusta sais kyllä jo pikkusen viilentyä. Viikonlopun Saaga nyt lepäilee ja ens viikolla/ens viikonloppuna se menee metälle (sorsa ja kanalintu). Vähän harmittaa kun nyt ei tän vuoden puolella oo enää mitään kokeita, eikä näyttelyihinkää välttämättä olla menossa vasta kun Helmikuussa. Hyvää kyllä tekee koirallekin vähän lomailla. Loppuun vielä satunnaisia kuvia viime päiviltä.

- Leena

Aamulenkiltä. 

Tääki on aamulenkiltä. Toissa-aamuna oli
kauhee sumu. 

Hymyä!