Kävelyharjoituksia

Kuten oon aiemminkin kertonut, on meillä nyt työn alla ollut hihnassa käveleminen. Tavoitteena on koira, joka kävelee nätisti niin, että sen etutassut eivät saa mennä ihmisen ohi (sivusta katsottuna). Koira siis kävelee ihmisen vierellä, ei edessä. En tiedä olenko väärässä, mutta itse ajattelen tuollaisten pienten asioiden vaikuttavan myös johtajuuteen. 

Saagalla on välillä hihnassa "ongelmana" se, että se haluaisi kovasti kulkea nenä maassa kiinni ja pysähtyä millon minkäkin tolpan viereen nuuhkimaan. Se ei siis kuitenkaan juuri koskaan vedä hihnassa, mikä on hyvä asia. Ei Saagan käytös mitään ongelmakäytöstä ole, vaan eiköhän se liene ihan normaalia koirilla ja kuuluu koulutusvaiheeseen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että lenkkeilyn tarkoitus on liikkua, ei tutkiskella hajuja. Semmoset hissunkissun -lenkit on sitten erikseen. 

Koiran pitäisi kulkea lenkilläkin kuvan tyylillä: mieluummin hieman ihmisen
takana, kuin edessä. Tässä näyttelyssä otetussa kuvassa Saagan hihna on niskas-
sa, jolloin koiraan saa paremman kontrollin.
Hehe, en yhtään ihmettele miksi jotkut tuomarit kritisoi Saagan hännän olevan
turhan korkea. ;) 

Tänään harjoiteltiin hihnassa kävelyä niin, että ensin nostin hihnan koiran niskaan (kuten näyttelyissä), jolloin koiraan saa paremman kontrollin. Hihna tulee pitää lyhyellä, mutta ei tiukalla. Sen tarkoituksena on onnistua korjaamaan koiran käytös oikeanlaiseksi koiran toimiessa väärin: eihän koiraan saa minkäänlaista kontrollia, jos se kulkee kahden metrin mittaisen narun päässä. Saaga osaa todella hyvin kävellä vieressä kun sille antaa "vierellä" -käskyn, mutta välillä se yrittää lipsua sivuun, jolloin käytös korjataan heti lyhyellä äänellä (Saagalla riittää pelkkä sormien napsautus) tai tarvittaessa nykäisemällä hihnasta kevyesti. Näin koira ikään kuin havahtuu ja jatkaa matkaa eteenpäin. Sama tehdään myös, jos koira meinaa mennä taluttajan ohi. 

Koiran (ja itseni) keskittymisen herpaantumisesta voi taas tilanne muuttua siten, että koira kulkee miten sattuu ja tehtävä keskeytyy. Tällaisissa tilanteissa olen huomannut parhaaksi pysähtyä ja pyytää koira istumaan, minkä jälkeen harjoitus aloitetaan alusta. 

Saagalla ei ole ongelmaa toisten koirien ohittamisessa. Otan sen aina toiselle puolelle, kuin millä puolella vastaan tuleva/ohitettava koira on, jolloin voin vartalollani estää koiraa menemästä toisen koiran luo. Saaga usein katsoo ohitettavaa koiraa uteliaasti, välillä turhankin tiiviisti, jolloin heti taas kiinnitän koiran huomion toisaalle. Tässäkin Saagalla riittää nykyään vain sormien napsautus. 

Tiivistettynä siis: Kun Saaga lipsuu vierellä kulkemisesta, kiinnitän huomion itseeni ja korjaan virheellisen käytöksen. Saaga on mielestäni todella herkkä koira tai sitten molemmat ollaan opittu lukemaan toisiamme, koska ollessani hihnan päässä minun ei tarvitse sanoa kuin "hei", jolloin koira heti ymmärtää, että haluan sen kulkevan vierellä. 

Tänään meillä meni harjoitus todella hyvin: puolessa välissä lenkkiä laitoin koiran hihnan vain kaulani yli, enkä pidellyt siitä laisinkaan kiinni. Välillä kyllä piti korjata koiran paikkaa, mutta suurimmaksi osaksi sain korjattua koiran käytöksen pienillä eleillä. Lopuksi sitten tietenkin kehuja paljon!

Saagalle pallo on tosi mieluisa palkinto hyvin tehdystä työstä. 

Ajatuksena minulla on, että koira tulisi saada toimimaan oikein oman käytöksen avulla (eleet ja tarvittaessa äänet). Edellä mainitut asiat toimivat Saagaan, mutta kaikkien kohdalla ne eivät toimi. Tietenkin koiran peruskoulutus tulee olla hanskassa ennenkuin voi olettaa koiran toimivan hyvin pienten eleiden avulla. 

Harjoitukset jatkuu... :-) 

- Leena