lauantai 16. tammikuuta 2016

Uusia tuulia harrastusrintamalla


Tuossapa alkuun kuva, joka antaa pientä vihjettä minun ja Saagan uudesta harrastuksesta. Asiasta tietämätön ei ehkä äkkiseltään osaisi arvata mihin nuo välineet liittyvät. 

Noniin, osallistumme siis muutaman mejä-toimikuntalaisemme kanssa hajuerottelukurssille. Kurssi on koirapalvelu Vihmerän järjestämä ja sitä on joka toinen viikko yhteensä neljä kertaa. Hajuerottelun tarkoitus on opettaa koira tunnistamaan, etsimään ja ilmaisemaan jokin tietty haju. Tällä tekniikalla opetetaan esimerkiksi hypokoirat. Kurssin vetäjä Irene kehotti aloittamaan Aniksen hajulla, joka on neutraali haju ja sillä aloittamisesta hyötyy paljon, vaikka tähtäisikin esimerkiksi mejä-, sieni- tai ID-koiran koulutukseen. 

Meillä oli viikko sitten ensimmäinen tapaaminen, jolloin Irene kertoi meille hajuerottelun perusasiat teoriassa ja esitteli siihen käytettävät välineet. Pääsimme tutustumaan välineisiin käytännössä ja kokeilemaan nuuhkuttelua koirillamme. Huomioitava on, että hajuerottelussa käytettävien välineiden tulee etenkin koiran opetuksen alkuvaiheessa olla niin puhtaita kuin suinkin, että koira oppii tunnistamaan halutun hajun, eikä halutun hajun yhdistettynä johonkin toiseen hajuun (tästä syystä ekassa kuvassani näkyy tiskiharja). 

Ensimmäisenä koiralle opetetaan nuuhkutekniikka hajuttomasta purkista, lasista tai sirottimesta (jollaisia minullakin on yllä olevassa kuvassa). Käytännössä tämä tapahtuu niin, että ohjaaja ottaa purkin esille selän takaa ja heti kun koira sitä nuuhkaisee, naksautetaan naksuttimella ja palkataan koira. Palkka annetaan aina hajun suunnasta. Tässä Saagalla ei ollut mitään ongelmia ja se älysi nopeasti, että kun vähän nuuhkaisee, saa namin. 

Jouduin ostamaan naksuttimenkin hajuerottelua
varten. Aikaisemmin en ole sitä käyttänyt, mutta
kyllä se ainakin Saagan kohdalla on tosi hyvä
apu: koira pysyy selkeästi rauhallisempana kuin
ääneen kehumisella. Kyllä myös ääneen
kehun, jos koira tekee huippusuorituksen tai oivalaa
jotain.
Kun ensimmäinen vaihe sujuu, siirrytään toiseen vaiheeseen, jossa purkkia lasketaan pikkuhiljaa alaspäin niin, että se on lopulta lattialla. Tässä vaiheessa voi purkissa olla jo Aniksen tuoksu (me käytämme sidetaitoksia, jotka ovat olleet "anistumassa" (toisessa) purkissa jonkun aikaa). Aina kun koira nuuhkaisee lattialla olevaa purkkia, niin naks + nami. Tässäkään Saagalla ei ollut ongelmia. Pikkuhiljaa voi alkaa opettelemaan nuuhkun pidentämistä. 

Kun yhden purkin tekniikka on hallussa, otetaan toinen anispurkki treeniin mukaan. Tarkoitus on, että koira oppii liikkumaan kahden purkin välillä. Tässä vaiheessa olemme Saagan kanssa nyt ja mielestäni Saagalla menee kahden purkin välillä liikkuminen jo aika hyvin. Se haistelee kerran tai pari yhtä purkkia ja siirtyy sitten toiselle haistelemaan sitä muutaman kerran. Aluksi tässä treenissä Saaga helposti jumittui vain yhdelle purkille, mutta palkkasin samalle purkille enintään kaksi kertaa, jolloin se sitten älysi että täytyy siirtyä toiselle. 

Tässä videota kahdella anispurkilla harjoittelusta. Voin kertoa, et vähän oli haastavaa itse kuvata, naksuttaa ja palkata yhtä aikaa. Videolla kuitenkin näkyy koiran kuono ja purkit eli treenin kannalta tärkeimmät. 


Ajattelin ensi viikon perjantain tapaamiseen saakka vahvistaa tätä kahdella purkilla harjoittelua ja tavoitella pidempiä nuuhkaisuja. Eteenpäin en harjoittelussa omin päin uskalla mennä, etten vahingossa tee jotain pahaa virhettä. Seuraava vaihe kuitenkin lienee se, että vaihdetaan toisen purkin anis suolaksi. Tässä se haju sitten pitää osata erottaa: vain aniksesta palkataan. 


Hajuerottelussa olemme vasta alkutekijöissä, mutta olen kyllä vähän jo innostunut lajista. Se on tosi hyvää aivotyöskentelyä näillä kovilla pakkasilla, kun ei samalla tavalla pysty ulkona purkamaan koiran energiaa. Nyt jatkamme harjoittelua, palataan astialle kun ollaan taas vähän edistytty. 

- Leena

Kovat pakkaset eivät Saagaa haittaa, vaan
se lähtee ihan yhtä mielellään ulos kuin taval-
lisestikin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti