Juhannus

Harrastettiin juhannuksena vähän maakuntamatkailua. Käytiin Outokummussa ja Ilomantsissa mökkeilemässä ja Saagahan nautti täysillä. Koirakavereina sillä oli Outokummussa vanha rouva Tellu, jota Saagakin on jo oppinut kunnioittamaan, joten rähinöiltä vältyttiin (aiemmin Tellu on joutunut vähän komentamaan Saagaa). Ilomantsissa sitten olikin Ruska ja Sisu, mutta myös meidän hurtta joutui juoksulankaan, koska hän oli ainut narttu, enkä halua sekarotuisia pentuja ;) 

Vahtikoirat rivissä, yks niistä pulassa.

Ei myö kuitenkaan koko juhannusta hummailtu. Joni teki lauantaina veljensä kanssa Saagalle verijäljen erittäin monipuoliseen maastoon (ojien ylityksiä oli ainakin kolme, suota, ryteikköä, mäki). Sunnuntaina jäljestettiin tämä 16h vanha jälki, joka oli 750m pitkä (oli tarkoitus tehdä koemittainen jälki, mutta pojat olivat vähän eksyneet ja luulivat sen olevan yli kilometrin pituinen). Saaga jäljesti sen täydellisesti kulkien lähes koko ajan jäljen päällä. Muutamia pieniä tarkistuslenkkejä tehtiin, mutta kuitenkaan jälkeä ei kadotettu. Molempia makauksia Saaga haisteli, mutta vain toiselle pysähtyi (ensimmäisellä siis selkeästi käytti nenää, mutta ei pysähtynyt mielestäni tarpeeksi, jotta se katsottaisiin merkkaukseksi). Edistystä kuitenkin jo sekin.

Miun vanhempien mökillä Saaga kävi isin puupinosta halkoja,
joita se tuli sitten tyytyväisenä järsimään pihalle. 

Kokonaisuudessaan meillä meni jäljellä 18 minuuttia, joka on mielestäni hyvä suoritus.  Vauhti oli todella sopiva: kävelyvauhti niinkuin kuuluukin. Olin ilmeisesti oikeassa siitä, kun aikaisemmin sanoin, että kyllä se vauhti hidastuu kun jälki vanhenee. Alan olla koko ajan varmempi siitä, että syksyllä voidaan mennä hyvillä mielin jäljestyskokeeseen. 

En siis edelleenkään malttanut tehdä makausjälkeä Saagalle, koska kerrankin oli mahdollisuus päästä jäljestämään vanhaa jälkeä. Tuleva viikko pidetään kuitenkin vapaata jäljestyksestä, mutta seuraavissa treeneissä tehdään kaaren muotoinen jälki, jossa on useampi makaus. Jokaiselle makaukselle piilotetaan nameja tms. maan alle, jotta koira oppisi pysähtymään siihen. Noh, katsotaan malttaako se pysähtyä vai pitääkö keksiä jotain muuta. 

Koko viikonloppu oli kaiken kaikkiaan todella mukava, vaikka sää ei ollut erityisen lämmin. Saaga on edelleen aika väsynyt reissusta, koska yöunet taisivat silläkin jäädä melko vähiin. Nyt siis lepoa!

- Leena

Mitä isompi halko, sen parempi. 

Lumpeen lehtiä oli ilmeisen kiva pyydystää.

Kaislikossa suhisee Saaga.